Becoming-instrument : Thinking with Jeff VanderMeer’s Annihilation and Timothy Morton’s Hyperobjects

This chapter, “Becoming-instrument: Thinking with Jeff VanderMeer’s Annihilation and Timothy Morton’s Hyperobjects”, considers first-person narration and empathic enactment of fictional experience from posthumanist and enactivist perspectives. It introduces a new methodological device called “becoming-instrument”, which opens the reader’s experience to nonhuman influences. Building on Marco Caracciolo’s (2014) claims about empathic engagement with first-person narratives and Merja Polvinen’s (2012) notion of self-aware readerly engagement, the chapter’s author Kaisa Kortekallio argues that engagement with estranging first-person narratives, such as Annihilation and Hyperobjects, can work toward dissolving the certainty of the human subject and develop in its stead a model of subjectivity as “multiple and always-in-progress” (Sherryl Vint 2005). Annihilation (2014) and Hyperobjects (2013) both invite the reader to enact the affective experientiality of their first-person narrators, but they also foreground the fictionality of those narrators. The chapter argues that affective experientiality and awareness of fictionality can intertwine in the readerly experience, and that the combination of affectivity and self-referentiality is characteristic of the “dark” or “weird” ecology VanderMeer and Morton advance in their texts. Finally, Kortekallio suggests that the dynamic of enactment applies not only to explicitly fictional narrative techniques but also to the rhetorical devices employed in non-fiction texts – such as the rhetorical “I” in Hyperobjects.Peer reviewe

Reading Mutant Narratives : The Bodily Experientiality of Contemporary Ecological Science Fiction

Reading Mutant Narratives explores how narratives of environmental and personal transformation in contemporary ecological science fiction can develop more-than-human modes of embodied experience. More specifically, it attends to the conflicted yet potentially transformative experientiality of "mutant narratives". Mutant narratives are viewed as uneasy hybrids of human-centered and posthumanist science fiction that contain potential for ecological understanding. Drawing on narrative studies and empirical reading studies, the dissertation begins from the premise that in suitable conditions, reading fiction may give rise to experiential change. The study traces and describes experiential changes that take place while reading works of science fiction. The bodily, subjective and historical conditions of reading are considered alongside the generic contexts and narrative features of the fictional works studied. As exemplary cases of mutant narratives, the study foregrounds the work of three American science fiction authors known for their critiques of anthropocentrism and for their articulations of more-than-human ecologies: Greg Bear, Paolo Bacigalupi, and Jeff VanderMeer. While much of contemporary fiction naturalizes embodied experience and hides their own narrative strategies, mutant narratives have the potential to defamiliarize readers’ notions of bodies and environments while also estranging their embodied experience of reading fiction. As a theoretical contribution to science fiction studies, the study considers such a readerly dynamic in terms of "embodied estrangement". Building on theoretical and practical work done in both embodied cognitive and posthumanist approaches to literature, the study shows how engagements with fictional narratives can, for their part, shape readers’ habitual patterns of feeling and perception. These approaches are synthesized into a method of close reading, "performative enactivism", that helps to articulate bodily, environmental, and more-than-human aspects of readerly engagement. Attending to such experiential aspects integrates ecological science fiction more deeply into the contemporary experiential situation of living with radical environmental transformation.Reading Mutant Narratives keskittyy ekologista kriisiä käsitteleviin "mutanttikertomuksiin" ja niille tyypilliseen kokemuksellisuuteen. Mutanttikertomukset ovat tieteisfiktiivisiä kertomuksia, joissa ihmiskeskeiset ja posthumanistiset piirteet yhdistyvät ja antavat lukijalle mahdollisuuksia ekologiseen ymmärrykseen. Esimerkkeinä mutanttikertomuksista tutkimus nostaa esiin kolmen yhdysvaltalaisen tieteiskirjailijan, Greg Bearin, Paolo Bacigalupin ja Jeff VanderMeerin, teoksia. Nämä teokset asettavat ihmisen osaksi ekologisia, evolutiivisia ja teknologisia vuorovaikutussuhteita, joissa myös ihmisruumiit ja ruumiillinen kokemus muuttavat muotoaan. Väitöskirja tutkii siis, kuinka tieteisfiktiiviset kertomukset ympäristöllisestä ja kokemuksellisesta muutoksesta voivat kehittää ruumiillista kokemusta. Kertomuksentutkimukseen ja empiiriseen lukijatutkimukseen tukeutuen tutkimus lähtee oletuksesta, että sopivissa olosuhteissa kirjallisuuden lukeminen voi edesauttaa kokemuksellisia muutoksia. Tutkimus tarkastelee tieteisfiktion lukemista eletyn ruumiillisen kokemuksen tasolla. Lukukokemuksen analyysissa otetaan huomioon sekä lukijan ruumiillinen, subjektiivinen ja historiallinen tilanne että luettujen teosten kytkeytyminen romaanikerronnan ja tieteisfiktion lajityypin perinteisiin. Suuri osa nykykirjallisuudesta esittää ruumiillisen kokemuksen luonnollisena ja kätkee oman kerronnallisen vaikutusvaltansa, mutta mutanttikertomusten kerronnalliset keinot saattavat outouttaa lukijoiden ruumiillista kokemusta suhteessa sekä elettyyn ympäristöön että kirjallisuuteen itseensä. Tieteisfiktion tutkimuksen käsitteistöä uudistaen väitöskirja kutsuu tällaista lukemisen dynamiikkaa "ruumiilliseksi vieraannuttamiseksi". Lukukokemuksen analyysien avulla tutkimus esittää, kuinka kirjallisuuden lukeminen ohjaa osaltaan lukijoiden tunne- ja havaintotottumusten muotoutumista. Se tuo yhteen ruumiillis-kognitiivisia ja posthumanistisia lähestymistapoja kirjallisuudentutkimukseen ja muotoilee "performatiivis-enaktiivisen" lähilukemisen metodin, joka auttaa sanallistamaan lukukokemuksen ruumiillisia, ympäristöllisiä ja ei-inhimilliseen kurovia puolia. Ruumiillisen kokemuksellisuuden syventäminen tämän metodin avulla tuo ekologisen tieteisfiktion tiiviimmin osaksi globaalin ympäristömuutoksen kokemuksellista tilannetta

Dancing with the Posthumans : Readerly Choreographies and More-than-Human Figures

Peer reviewe

Intuitive Technologies : Models of Posthuman Subjectivity in Simon Ings’ Hot Head and Hotwire

This article analyzes two novels by the British writer Simon Ings, Hot Head (1992) and Hotwire (1995), from perspectives provided by second-order systems theory, philosophy of neuroscience and posthumanist philosophy. In Ings’ cyberpunk fiction, the use of a particular novum, a programmable cerebral tissue called “datafat”, enables elaborate experimentation on different theories of mind and matter. Due to this experimentation, Ings’ work is able to convey a conception of cognition as an emergent effect produced in material processes that are both human and non-human. Ings’ work asserts the human subject as a complex system in a complex technological ecology and, consequentially, presents us with a model for subjectivity that might be called “posthuman”.Peer reviewe

Uuskumma ja ekologinen epävakaus

Suomen tieteiskirjoittajien yhdistyksen lehdessä julkaistu teksti esittelee uuskumman kirjallisuuden tutkimusta ja kertoo, minkä sen piirteiden katsotaan edistävän ymmärrystä ekologisten järjestelmien epävakaudesta

Staying with the Trouble : Making Kin in the Chthulucene

Book review. Reviewed work: Staying with the Trouble : Making Kin in the Chthulucene / Donna J Haraway. - Durham, NC and London : Duke University Press, 2016; 312 pp. ISBN 9780822362142.Non peer reviewe

Laajemman todellisuuden realismia

Artikkeli johdattaa tieteisfiktion ja realismin suhteisiin. Se esittää, että tieteisfiktiivisten kertomusten vaikuttavuus nojaa yleensä realistisen kerronnan keinoihin, mutta käyttää niitä tavoilla jotka vieraannuttavat lukijan arkitodellisuudesta.Non peer reviewe

Koneäly ja muodonvaihtaja : Transhumanistisia ja posthumanistisia uskonharjoituksia

Artikkeli esittelee transhumanististen ja posthumanististen ajattelusuuntauksien hengellisiä aspekteja ja suhteuttaa niitä ihmiskeskeisyyden ja luontosuhteen teemoihin

Sairaiden ruumiiden myönteistä politiikkaa

Non peer reviewe

Lähilukeminen ennen ja nyt : Ruumiillisia, ympäristöllisiä ja poliittisia näkökulmia

Peer reviewe